MM-sähkeet 2006

Suomen kisajoukkueen sekä kilpailussa jälkibriiffaajana toimineen Inkeri Kortelaisen lähettämiä terveisiä Japanin Motegissa 18.-26.11.2006 järjestettyjen MM-kilpailujen etenemisestä, ja vähän kisan jälkitunnelmistakin.

Martin kisapyykki	6.12.2006
Palasimme vasta sunnuntai-iltana myöhään kisareissultamme vietettyämme viikon Pekingissä työ- ja "sopeutumisleirillä". Mitä reissusta ja kisoista jäi käteen? Alueena Motegi oli hyvin vaativa. Onnistuakseen tasaisesti siellä olisi täytynyt käydä harjoittelemassa useampaan kertaan, jotta eri mikroilmaston osatekijät ja vaikutukset olisivat tulleet tutuiksi. Useimmat maajoukkueet olivat olleet alueella jo viime vuoden esikisoissa tai tämän vuoden meetingeissä. Niissä tapahtumissa on lennetty samanlaisia tehtäviä kuin nytkin. Esimerkiksi sillä lennolla, jolla voitin tehtävän, loppu meni juuri niin pieleen, kuin Ville tiesi varoittaa: jos joudut jokivirran (tässä tapauksessa joen pintaa alas valuva matala kylmä ilmamassa) väärälle puolelle, peli on menetetty. No sinnehän me kuitenkin molemmat lipsahdettiin, kun ei tiedetty miten hirveän pienestä se oli kiinni. Tästä seurasi, että kaksi seuraavaa tehtävää menivät puluille. Se "jokivirran" opettelusta. Muita alueella vallitsevia tekijöitä olivat vuoristotuulet ja termiikit. Riippuen millä puolella vuorta aurinko oli, se joko veti puoleensa tai se ei päästänyt yli. Tämä oli perussääntö, mutta sen saatoi rikkoa voimakkaaksi muuttunut maa- tai merituuli. Lensimme useammalla lennolla täyttä ympyrää, viimeisen päivän aamulennolla teimme taivaalle hannunvaakunan yrittäessämme ylittää erästä "vuorta". Lähes täysi ympyrä tuli lennettyä silläkin lennolla kun, hain korjauskulmaa liian ylhäältä. Meni vaan puhki maksimi lentokorkeus 6000 jalkaa ja siitä ropisi sakkopisteitä, kai sekunttikellon mukaan, kun eivät piisanneet kaikki tinatutkaan pisteet. No mitä me tästä kaikesta opimme? MM-kisoihin ei kannata lähteä harjoittelematta vastaavissa olosuhteissa. Jukalla oli enemmän pelisilmää, kokemusta ja tietoa olosuhteista, ja se näkyi tuloksissakin. Merkillepantava muutos aikaisempiin kisoihin kaluston suhteen oli, että sellaisilla pikkubusseilla kuin meillä, eivät muut enää lentäneet. Esimerkiksi Unkarin Sandor Veghin racerillä mentiin ylös 17,6 m/s ja tultiin alas 15 m/s (loggerista otetut tiedot). Silloin voi vaikka syöksyä ja napata pudotetun striimerin kiinni. Kun tällaisia sukkuloita on taivaalla kymmeniä, tulee siinä maahan ikävä. Ongelma hitauden lisäksi normaalissa pallossa on huono näkyvyys ylöspäin. Nousuun ei vain uskalla lähteä, kun ei näe yläpuolelle. Racereissa pimeä katvealue on paljon pienempi ja ikkunat huippuventtiilissä paljastavat loput. Koska kisoissa oli ongelmia ja vaaratilanteita nopeiden nousujen ja laskujen takia, piti kisajohtaja pilottien kanssa turvallisuuspalaverin. Hän kuunteli pilottien mielipiteitä turvallisuuden lisäämisestä "nopeusrajoitusten" avulla. Viimeiselle päivälle määrättiinkin sitten maksimi nousu- ja laskunopeus 3 m/s. Mielestäni se oli oikea ratkaisu ja tulee varmaan jatkossakin olemaan voimassa sääntömuutosten kautta. Nopeusrajoitusten noudattamista valvottiin loggeritietojen kautta. Ylinopeudesta jäi armottomasti kiini ja rikkeestä tuli kisasakkoja. Ainoa poikkeus nopeuteen oli (30 s ajan ylinopeudella), jos joutui lentämään toista palloa karkuun. Silloinkin asia varmistettiin loggereista, eli että pallojen lentoradat olivat todella olleet päällekäin ja vaarassa leikata. Kokonaisuutena kisat olivat onnistuneet ja hyvin järjestetyt. Niistä muodostui hyvähenkiset Masashin muistokisat. Jukan rahapalkinnon voitto oli hieno saavutus. Meidän tiimimme kokonaismenestys oli odotettua huonompi, mutta saamamme tehtävävoitto jo toisissa peräkkäisissä MM-kisoissa jätti kisailusta MM-tasolla ihan hyvän mielen vastaten täysin henkilökohtaisia tavoitteitani. Martti #16 Pudasjärvi.
Jukan mietteitä kisan jälkeen	27.11.2006
Kisat on lennetty. Mahtava kokemus! Olosuhteet pallolla lentämiseen olivat parhaasta päästä koko maailmassa. Kommentit olivat yhteneviä myös piloteilta, jotka ovat kiertäneet ympäri maailmaa. Tapahtuman järjestelyt olivat myös maailman luokkaa. Kaikki toimi erinomaisesti. (Kiitos Masashin...) Meidän suomalaisten kilpailumenestys ei ollut päätä huimaavaa lukuunottamatta yksittäisiä hyviä tehtäväsuorituksia. Martti voitti yhden tehtävän, joka oli tosi hieno saavutus. Itseltäni paras suoritus oli toinen sija lennolta, jossa palkintona oli jenejä. Toimivat matka-avustuksena. Jos Suomipoika aikoo pärjätä tällaisissa kilpailuissa, niin kilpalentämistä täytyy lisätä paljon. Kuten tiedetään, tehtävät ratkaistaan maalille lähestyttäessä, ja siihen ainut apu on harjoittelu. Lisäksi striimerin heitto- ja pudotusajoitus ovat oleellisia. Onnistuneella suorituksella kyllä pärjää, ei vain riitä, että puolet tehtävistä onnistuvat. Kärkipään lentäjät tekevät vain kaksi tehtavää huonosti ja loput 26 hyvin. Järjestäjän antamat tuulitiedot olivat erinomaisia, ja niitä täydennettiin omilla luotauksilla. Muutamalla lennolla olisi varmasti ollut hyötyä omasta meteo-ryhmästä, mutta suurin osa lennoista hoitui annetuilla tuulitiedoilla. Syy suoritusten tasoon oli korinpohjan ja polttimon välissä. Parilla aamulennolla oli haasteita kaasun riittämisen ja vuoriston kanssa. Toisella niistä laskeutuminen oli tehtävä vailla vertaa. Pallot on pakattu rahtiin. Martti tiimeineen on jo Kiinassa ja Ville Suomessa. Me tulemme keskiviikkona. Palataan myöhemmin seikkaperäisten kertomusten pariin, mukana on myös huomattava määrä liikkuvaa kuvaa. Lensin melkein jokaisen lennon kameran kanssa. Jukka #15 kaasukosmonautti Narita Tokio Japani.
Konichiwa	25.11.2006
Kilpailulennot ja 28 tehtävää ovat nyt takanapäin. Tuloslaskenta on kiivaassa käynnissä ja loggereiden tietoja tutkitaan tarkasti. Voi olla, että yö vierähtää pitkälle ennenkuin pääsemme nukkumaan. Aamulla pitää kuitenkin olla valmiina tutkimaan pilottien huomauttamat asiat. Kisaviikko meni nopeasti ja oli mielenkiintoinen. Kilpailujohdossa tunnelmat ovat olleet leppoisat ja yhteistyö on sujunut saumattomasti. Masashia olemme muistelleet joka käänteessä. Hän oli meille kaikille hyvä ystävä ja auttavainen työtoveri, joka ei koskaan asettanut itseään muiden yläpuolelle. Illalla saimme vielä nähdä night glown ja upean ilotulituksen. Huomenna on palkintojen jako ja viralliset päättäjäiset. Sayonara - kisakeskus vaikenee. Inkeri.
Viimeinen kilpailupäivä	25.11.2006
Pallot seikkailevat taivaalla kuka minnekin, tuuli on heikko ja suunnaltaan vaihteleva. Maasta näyttää, ettei suunnilla ole mitään logiikkaa. Lennosta tulee varmasti ajallisesti pitkä ennenkuin Pilotin maali, kahdesti Tuomarin maali ja Lisämaali on suoritettu. Toiselle maalille tulo kesti monella lähes kaksi tuntia ja osuma-aikakin meni muutamilta umpeen ennen maalia. Aamulla tuli nousu- ja laskunopeudelle rajoitus, yli 600 ft/min nopeudesta tulee sakkoja ja ne todetaan loggereiden tiedoista. Varmaan ihan hyvä päätös, onhan pilottien joukossa monenlaista seikkailijaa. Iltapäivällä on kilpailujen viimeinen lento ja sääennuste lupaa hyvän lentosään jatkuvan. Kovasti toivomme, että kolmen jenkin joukkoon kiilaisi joku eurooppalainen tai japanilainen. Inkeri.
Perjantai-illan tunnelmia	24.11.2006
Perjantaina tuuli voimistui päivän mittaan ja illalle ei annettu tehtäviä. Niinpä täällä kisakeskuksessa korjaillaan ja täydennetään aamulennon tuloksia. Tuloslaskijat ovat työntouhussa ja juoksuttavat meille tarkastettavia asioita. Loggereiden tietoja tutkitaan tarkasti. Kietoaluerikkomusten lisäksi tarkkaillaan nopeita nousuja ja laskuja. Huomiseksi todennäköisesti tulee rajoitus pystysuunnan nopeuksille, sillä täälläkään ei ole täysin vältytty pieniltä yhteentörmäyksiltä. Huomiseksi on tiedossa hyvää lentosäätä, joten kilpailun johtaja apujoukkoineen valmistelee aamun tehtäviä sääennusteiden mukaan. Jälkibriiffaajat lähtevät nyt pitkälle illalliselle pitkästä aikaa muistaen kuitenkin, että aamulla herätyskello soi 4.30. Inkeri.
Perjantaiaamun tervehdys	24.11.2006
Kauniissa aamussa pilotit lähtivät suorittamaan neljää tehtävää: Kuka mistäkin, Tuomarin maali ja kahdesti Lisämaali. Sää oli todella upea ja pallot saapuivat ensimmäiselle maalille näyttävästi peräkanaa. Urheilukentän nurmikolla olevan punaisen maaliristin ympärys oli täynnä pinkkejä striimereitä. Jukka ja Martti tulivat lahes yhtämatkaa vähän kärkijoukon takana. Lähestyminen oli lupaava, mutta viimeistely ei täysin onnistunut. Molemmat kuitenkin pudottivat striimerinsä muiden joukkoon. Sitten olikin jo aika palata työn ääreen, joten muista maaleista ei ole vielä mitään tietoa. Inkeri.
Terveiset kummallisten tuulien maasta	23.11.2006
...tai ainakin paikasta. Positiivisiakin uutisia kisasta! Tiimimme voitti yhden tehtävän (numero 8, Pilotin maali) tuloksella 3,18 metriä. Muutenhan nämä kisat eivät ole kaksisesti mennet, kun tuli tuota kisasakkoa ihan roppakaupalla. Tuli lennettyä vähän liian korkealla, ja loggeri paljasti sen, niinkuin pitikin. Suomessa kisa ratkaistaan maassa, eli lähtöpaikan valinta ratkaisee "kaiken". Täällä kisa käydään taivaalla ja luotaustiimin tulostimella, eli tuulitiedot ovat hyvin tärkeät. Tänäänkin sekä aamu- että iltalennolla kiersimme taivaalla täyden ympyrän. Illan tehtävä oli Lähelle tai takaisin ja suurin osa palloista tuli takaisin katsomoalueelle suuren yleisön katseltavaksi. Japanilainen media on ollut hyvin kiinnostunut kisoista. Eilen saimme nauttia Motegin kaupungin tarjoaman mahtavan illanvieton. Paikallinen kylpylä oli täynnä mitä ihmeellisempiä ja hienoimpia ruuanvalmistuspisteitä, jotka tarjosivat paikallisia herkkuja. Oli niitä ainakin sataa eri lajia. Martti.
Hyvää keskiviikkoaamua!	22.11.2006
Nyt täällä aloitettiin kunnolla jyvien erottelu akanoista. Aamulennon tehtävät ovat Pilotin maali, Tuomarin maali, Lisämaali, Tuomarin maali ja Lisämaali. Tuulet ovat heikot, paitsi että suuremmassa jokilaaksossa puhaltelee ihan mukavasti. Suunnatkin tietysti vaihtelevat melkoisesti. Katselin pallojen lähestymistä ensimmäisellä Tuomarin maalilla ja naytti siltä, että ne jotka joutuivat heittämään striimerin ylhäältä erehtyivät pintatuulen nopeudesta. Striimerit liitelivät pääasiassa reilusti yli maalin. Martti näytti haksahtaneen pahimman kerran, striimeri lipui kauas näkymättömiin. Muille maaleille en enää ennättänyt, työt kutsuivat. Edellisistä päivistä sen verran, etta maanantaina satoi koko päivän ja sekä aamun etta iltapäivän briifingit peruutettiin hyvissä ajoin piippareilla. Kenenkään ei siis tarvinnut tulla paikalle toteamaan asiaa. Tiistaina oli kaksi lentoa. Aamulla oli Epäröintivalssi ja Lisämaali, illalla Kuka mistäkin ja Lisämaali. Aamun vähäinen tehtävien määrä johtui sääennusteesta, joka lupasi pitkälle aamupäivään laaksoihin sumua ja reilua tuulta. Ihan totta, sekin on täällä mahdollista. Iltapäivällä ei ole mahdollisuutta pitkiin lentoihin, koska aurinko laskee 16.25 ja pimeä tulee nopeasti. Jukka ja Martti varmaan kertovat omat tuntemuksensa taivaalta. Tänään tosin tuskin jää paljon aikaa kirjoitteluun. Kunhan porukat selviävät aamulennolta, etsintäaika päättyy 12.05, ja onkin jo aika suunnata seuraavaan briifinkiin klo 14.00. Inkeri.
Odottelua ja huisketta	21.11.2006
Kello on nyt 19.30 ja on odottelun vuoro. Kun kaikki logit on tarkastettu on vuorossa GPSien tyhjentäminen vanhoista tiedoista ja patterien vaihto. Osa jälkibriiffaajista laittaa parhaillaan striimereitä kuntoon aamua varten. Aamulla olimme kaikki viideltä valmistelemassa aamubriifinkiä eli jakamassa striimereitä, GPS-loggereita ja monenlaisia papereita. Aamubriifingin jälkeen toimimme starttimestareina. Onneksi yhdellä oli vain kuusi palloa lähetettavänä, mutta silti silmät pitäisi olla selässäkin, kun kaikki ovat lähdössä lähes yhtä aikaa. Lentoonlähdon jälkeen ennätimme yhdelle maalille hetkeksi ihailemaan palloja, kunnes taas palasimme odottelemaan tarkkailijoita. Koska eilen ei lennetty, ei nyt ollut edellisten tehtävien tarkastamista eikä korjaamista. Jälkibriifingin, GPSien valmistamisen seuraaviin tehtäviin ja striimerien järjestelyn jälkeen olikin jo kiire iltapäivän briifinkiin jakamaan striimereitä jne... Iltalennolla saimme jännittaa pallojen saapumista maalille. Kun suunnat olivat vaihtelevia, saimme nähdä monenlaisia lähestymisiä. Sitten taas jälkibriifinki läpi ja odottelua. Varmaan pian alkaa tuloslaskijoilta tulla raportteja tarkastettavaksi ja täydennettäväksi. Kilpailulautakunnalta ei viela ole tullut palautetta aamulennosta, mutta varmaan siellä keksitään jotain pilkun viilaamista. Inkeri.
Kisaorganisaatiossa heti kiireistä	19.11.2006
Vetta ripeksii ja luultavasti huomenna sataa iltapäivään tai iltaan asti. Kilpailun avaus oli varovainen testi, kolme tehtävää tasamaa-alueella. Masashi laittoi aina aamulennot taivaalle kisakeskuksesta kukkula/laaksoalueelle, joka on varsin mielenkiintoinen ja vaikeahko alue heikoilla tuulilla. Mutta nyt on tämä kisa ja tulemme näkemään kuinka Les palloja pompottelee. Aamulennon jälkeen on melkoinen kiire jälkibriiffauksessa. Tarkkailijat palaavat kymmenen jälkeen ja meidän on lähdettävä iltapäivän briifinkiä järjestelemaan heti klo 13 jälkeen. Ohje on käydä kaavakkeet tarkkailijan kanssa läpi mahdollisimman nopeasti ja etäisyydet ym. tarkastetaan sitten kun ennätetään eli iltapäivän briifingin jälkeen ja yöllä. Inkeri.
Jukan tiimi on koossa	19.11.2006
Lauantain virallisen harjoituslennon Kuka mistäkin meni hyvin meidän osaltamme, sijoituksena toinen tuloksella reilu metri. Ensimmäinen varsinainen kilpailulento sunnuntaina aamulla aloitettiin Pilotin maalilla. Meillä oli Martin kanssa sama maali. Molemmilla oli vaikeuksia hahmottaa risteys maastosta, kartta ja todellisuus eivät aina täsmää. Käytettävissä on ainoastaan järjestäjän antamat noin 430 maalia joihin tuli muutamaan kymmeneen tarkennusta lisäpiirroksin eli kuinka risteykset ovat muuttuneet. Molemmilla tulos vajaat 200 metriä. Yritetään saada tiimi maallille ennen palloja, ei tosin onnistunut. Eivät ehtineet, olisi varmasti auttanut. Toisena tehtävänä oli Kuka mistäkin. Molemmat pääsimme maalille mutta hieman ylhäällä, tiputus ja tulos mulla noin 35 metriä eli huono yleiseen tasoon nähden. Kolmantena tehtävänä oli Lisämaali, tulos noin 7 metriä, Martti noin 15 metriä. On vaikea sanoa, mikä oli yleinen taso siinä tehtävässä. Iltapäivän lento peruttiin, sataa... Aamukin näyttää sateiselta. Ennusteet näyttävät siltä, että tiistaina voitaisiin päästä lentämään. Jos tulee peruutus, niin meillä on hakulaitteet, joihin tulee peruutuskoodi. Kuulostaa hyvältä toimintamallilta, kun meilläkin on hotellilta puolen tunnin ajo briifinkiin. Tänään tuli Villekin paikalle, joten ryhmä on nyt kasassa. Jukka.
Martin terveiset ensimmäisen kisalennon jälkeen	19.11.2006
Tervehdys kaikille! Palloilun MM-kisat ovat päässeet käyntiin. Lauantaina oli päivällä yleisbriifinki, joka alkoi Masashin muistoksi vietetyllä hiljaisella hetkellä. Eilen lauantai-iltana vietettiin kisojen virallisia avajaisia. Masashin muisto eli tietysti koko tilaisuudessa hyvin vahvana. Japanilaiseen tapaan tilaisuus oli juhlava ja syömistä riitti. Tänään sunnuntaiaamuna oli ensimmäinen kisalento. Keli oli taas hyvin mielenkiintoinen, ohjauskulmaa oli jopa 150 astetta. Tuloksista kuulette vähän tuonnenpana. Japania lähestyy matalapaine, joten iltalento ei ole ihan varma. täällähän lennetään kaksi lentoa päivässä, ja niiden väli ei ole kovin paljon, koska pimeä tulee jo puoli viisi, ja se tulee äkkiä. Martti.
Ensimmäiset harjoituslennot takana	17.11.2006
Pari testilentoa lennetty, kamat kunnossa. Tuuliolosuhteet ovat vähintääkin mielenkiintoisia. Jukka. Ensinmäinen harjoituslento lennetty. Kelit ovat kovin äkkiliikkeisiä, ohjausta löytyy 180 asteeseen saakka ja vauhtimuutokset pystysuunnassakin samaa suuruusluokkaa. Haasteellista näin tasaisten maiden lentäjille. Martti.
Martin tiimi on saapunut Japaniin	14.11.2006
Profin Balloon Team on turvallisesti perillä Japanissa. Tulimme tänne hyvissä ajoin, koska Profin osallisuu Japan Home Show -rakennusmessuille tällä viikolla Tokiossa. Siirrymme kisapaikalle torstaiaamuna ja lennämme silloin ensimmäisen harjoituslennon. Varsinaiset kisat alkavat lauantaina. Ilma täällä on sellainen Suomen loppukesä plus 15 astetta. Vielä on ollut aika tuulista, aurinko kyllä paistaa komeasti. Palaamme juttuun loppuviikosta. Martti.